Sunnuntai 2017-01-22 N:o 1902 - TAMMIKUU 2017 - mobi

Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - Kuukausikävijät 162881

Petteri Orpo: "Autokauppa on hyytynyt ... toimintatapoja pitää hieman kehittää" KUVASARJA

Donald Trumpin uudistukset
KUVASARJA

Anne Bernerin esitys: HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT KUVA

Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017. LUE!

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä LUE!

HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT ... (Osa 3)



Petteri Orpo: "Autokauppa on hyytynyt liikenneministerin liikenneverkkoselvityksen jälkeen"

Kuvat: Pertti Manninen lauantaina 21.01.2016 17:00 Ylen uutisista.



RAW VIEW

VALTIONPALKINTO LUE!

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Päätoimittaja Pertti Manninen YHTEYS

KUVAT: PERTTI MANNINEN



Petteri Orpo: "Autokauppa on hyytynyt liikenneministerin liikenneverkkoselvityksen jälkeen. Siinä ehdotetaan mm. autoveron poistoa ja tienkäyttäjämaksuja. Autokauppa on merkittävä talouden osa ja työllistää paljon. Kansantaloudellinen intressi on iso. Jos tilanne pysyy häiriintyneenä, hallituksen täytyy rauhoittaa tilanne. Ehkä tästä viimepäivien kiivaasta keskustelusta voi päätellä, että toimintatapoja kannattaa hieman kehittää."
Kuvat: Pertti Manninen lauantaina 21.01.2016 17:00 Ylen uutisista.



Lauantai 2017-01-21 N:o 1901 - TAMMIKUU 2017 - mobi

Donald Trumpin uudistukset KUVASARJA

Anne Bernerin esitys: HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT KUVA

Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017. LUE!

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä LUE!

Rakasta! Aforismeja. Anteeksianto. LUE!

Marika Fingerroosin rohkea persie KUVA

HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT ... (Osa 2)



DONALD TRUMP. UUDISTUKSET.

"Aattelin, että tällä kertaa Ossikin pääsee maistamaan. Anna kamera."
Kuvat: Pertti Manninen lauantaina 21.01.2016 16:57 Ylen viitttomauutisista Ville Haapasalon toisella kanavalla esitetyn ohjelman tekstein.



RAW VIEW

VALTIONPALKINTO LUE!

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Päätoimittaja Pertti Manninen YHTEYS

KUVAT: PERTTI MANNINEN


"Otetaan näin. - Okei. Odota. Kuvataan näin. Maistetaas. Tervetuloa Armeniaan. Nyt saat maistaa ja kertoa, mitä oot mieltä. Hyvää. Mut ei tää Jaloviinaa voita."

DONALD TRUMP. UUDISTUKSET. Kuvat: Pertti Manninen lauantaina 21.01.2016 16:57 Ylen viitttomauutisista Ville Haapasalon toisella kanavalla esitetyn ohjelman tekstein.


Perjantai 2017-01-20 N:o 1900 - TAMMIKUU 2017 - mobi

Anne Bernerin esitys: HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT KUVA

Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017. LUE!

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä LUE!

Rakasta! Aforismeja. Anteeksianto. LUE!

Suosittelemme. Teuvo Hakkarainen LUE!

Marika Fingerroosin rohkea persie KUVA

Kuva: Pertti Manninen perjantaina 20.01.2016 10:06 Jyväskylässä Vapaudenkadun ja Asemakadun kulmalla.

HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT ...


ILTA-SANOMAT
Bernerin esitys voi mullistaa autoilun - He hyötyvät, he kärsivät - Laulaja-näyttelijä Reino Nordin kärysi huumeista - "Pahoittelen tätä häpeää" - IS selvitti: Nämä rikolliset Niinistö armahti.



RAW VIEW

VALTIONPALKINTO LUE!

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Päätoimittaja Pertti Manninen YHTEYS

KUVAT: PERTTI MANNINEN


ARKISTOKUVA. "Vanha lastensairaala hajoaa käsiin" - "Mitä kuuluu?"


"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen.


Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017.

tammikuu 12, 2017

Jokaisella urheilijalla on tietenkin oikeus itse päättää miten taitojaan käyttää. Vaarana on kuitenkin ympärillä olijoiden pyrkimykset ja omat kunnianhimot. Kaisa Mäkäräinen neljä vuotta sitten houkuteltin mukaan maastohiihtäjäksi omasta lajistaan ampumahiihdosta. Silloisen ja nykyisenkin valmentajan Jarmo Punkkisen kunnianhimo oli niin suuri, ettei estänyt Mäkäräistä hajottamasta voimiaan ja jopa ohjasi Mäkäräistä maastohiihtoon. Punkkisestahan olisi tullut ensimmäinen valmentaja, jonka valmennettava olisi voinut voittaa maailmanmestaruuden kahdessa lajissa, siis hiihdossa ja ampumahiihdossa.

Hiihdon päävalmentaja Magnus Dahlenillakin oli oma lusikkansa siinä sopassa. Välillä näytti siltä, että hän tarkoituksellisesti häiritsi Mäkäräisen keskittymistä omaan lajiinsa. Pannukakkuhan sitten 2013 siitä tuli. Mäkäräinen ei päässyt viestijoukkueeseen. Pettymyksensä hän peitti hyvin ja oli kohtalaisen iloisen näköinen, ainakin kuvassa, joka oli nimetty Nettisanomissa: ”Ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen kertoo olevansa tyytyväinen suoritukseensa, vaikka mitalia, eikä edes viestipaikkaa tullut. ”
http://www.nettisanomat.com/2013/02/26/etusivu.html

P2260172d20130226makarainen400ccls

Miten pelata kasinoita, siinäpä kysymys.

Sama meno jatkuu nyt vuonna 2017. Valmentaja Jarmo Punkkinen kertoo, että päätös on yksinomaan Kaisa Mäkäräisen. Hiihdon valmentaja Reijo Jylhä ei lupaa viestipaikkaa, mutta varman paikan ylimatkalle, 30 km:lle. Joitain näyttöjäkin täytyisi antaa kilpailuissa, joissa muut suomalaiset ovat mukana. Tämä taas tietäisi poisjäämistä parista oman lajin maailmancupista ja mitä ilmeisemmin haaveesta voittaa se.

Miksei kukaan sano, että pitäisi keskittyä omaaan lajiinsa ja olla siinä niin hyvä kuin on. Ei kai siihen keskittymiseenkään ole hyväksi haaveilla toisessa lajissa menestymisestä. Tuleeko sitten pannukakku niinkuin viimeksi. Päätöshän on tietenkin urheilijan itsensä, mutta kyllä näillä ympäripyörijöiltäkin puuttuu tietty jämäkkyys, tarkoituksella tai tahattomasti.

Jari Isometsä, jo vuosia sitten rangaistuksensa kärsinyt, arvioi Kaisa Mäkäräisen tasoa muihin suomalaisiin verrattuna. Hän sijoittaa Mäkäräisen tasaiseen kakkosryhmään, josta viestijoukkue valitaan. Oman sotkunsa siihen tuo lisäksi, että 5 km kisoja ei järjestetä, joten valinta on kuitenkin lopuksi mutu-tuntumalta.

Jarmo Punkkisesta karu kommentti vuodelta 2014; ”Lisäksi hänellä on se synti taakkanaan, joka aikoinaan jäi vähemmälle huomiolle. Hän nimittäin tuhosi Kaisa Mäkäräisen yhdet mm-kisat, kun tahtoi olla ensimmäinen valmentaja, joka olisi valmentanut suojattinsa maailmanmestariksi molemmissa lajeissa, siis ammuntahiihdossa ja maastohiihdossa. Huonostihan siinä kävi. Mäkäräisen pää meni pyörälle ja hän ei pystynyt siitä selviämään. Dahlenillakin oli tässä sotkussa sormensa pelissä kun valitsi Mäkäräisen hiihtojoukkueeseen.”
http://viikkosanomat.fi/2014/02/14/lahtopaikka-ratkaisi-mitalin-dahlen-maarasi-niskanen-hiihti-hiukan-selostajistakin/

Jättipotistahan kaikki haaveilevat.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2017-01-12 09:36

Rahoituksesta.
Kaisa Mäkäräisen lajissa rahoitus on turvattu, kun se on niin mielenkiintoinen televisio-laji. Myös lajin parhaat tekevät kilpailu kilpailulta hyvän tilin.

Suomessa nyt juuri vuoden alusta Veikkaus Oy:ksi yhdistetty Veikkaus-Ray- Finntoto jakaa tuotoistaan urheilulle 25 %, siis merkittävän osan, Rahoitus tapahtuu valtion budjetin kautta ja kokonaistuotosta jää 200 miljoonaa euroa jakamatta. Valtio, joka on siis turvannut monopolin jatkumisen saa 200 miljoonaa omiin tarkoituksiinsa. Tätä ei useinkaan kerrota, vaan uskotellaan, että kaikki tuotto käytettäisiin nimettyihin hyviin tarkoituksiin.

Monopolin vastustajat ovat sitä mieltä, että monopoli pitäisi purkaa, koska lisenssijärjestelmillä voitaisiin saada sama tuotto ja enemmänkin, koska järjestäjät olisivat tehokkaampia.

Lisäksi tähän monopoliin liittyy se ikävä piirre, että toimeenpanija on myös valvova elin, siis pelaamisen haittojen valvoja. Tässä pitäisi olla tietysti yhtiöstä riippumaton elin, joka olisi sosiaali- ja terveysministeriön asettama.

Ulkomaiset, siis tällä hetkellä ulkomaiset, peliyhtiöt tarjoavat netissä mitä moninaisimpia pelimahdollisuuksia. Nettipelaaminen, joista houkuttimena ilmaiskierrokset ja varsinkin isoimmat jättipotit, on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvusunnassa Voitonjaonkin väitetään olevan reilumpaa pelaajia kohtaan, mutta suurelle osalle heistä jää mysteeriksi miten pelata kasinoita ja jäädä voitolle.

Rahoitusteksti ja peleistä kertovat linkit lisätty maanantaina 16.01.2017 08:41. Tätä osaa muokattu tiistaina 17.01.2016 10:35.

Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä: Elisa, Fortum, Kemira, Kesko, Kone, Metso, Neste, Nokia, Nokian renkaat, Orion, Sampo, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä.

tammikuu 15, 2017

Pääministeri Juha Sipilähän ei ole kertonut, vaikka vaadittu onkin, miljooniensa määrää eikä sitä, mihin ne varat on sijoitettu. Kaikki on kätketty ns. vakuutuskuoriin ja muihin varallisuusinstumentteihin. Oikeuskansleri on hyväksynyt, samoin kuin myös eduskunnan enemmistö, tämän selvityksen riittäväksi kertomaan ministerin sidonnaisuuksista.

Ainoa kohdalle osunut ja julkaistu yksityiskohtainen selvitysyritys on Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016 toimittaja Johan Alénin julkaisema kirjoituksessa ”Emme tiedä mihin yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin pääministerin varat sijoitetaan”. Ylen määräaikainen toimittaja Jarno Liski yritti tehdä samanlaista selvitystä, mutta Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja uutistoiminnan päällikkö Atte Jääsleläinen estivät selvityksen tekemisen ja mahdollisesti jo valmiin jutun esittämisen. Toimittaja Liskin työsopimusta ei ole sitten myöhemmin uusittu.

Kansan Uutisten kirjoituksessa torstaina 24.11.2016 muun muassa:

”Juha Sipilä vakuuttaa, että hän ei voi vaikuttaa varoillaan tehtäviin sijoituspäätöksiin. Olemme tämän vakuutuksen varassa.”

”Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on mahdollisuus sijoittaa Helsingin pörssin yhtiöihin ilman että sidonnaisuus tulee julki. Sipilä tiedetään miljonääriksi, mutta hänen varoillaan tehtävät sijoitukset on piilotettu.”

’Sipilän käyttämät Nordea-pankin sijoitustuotteet mahdollistavat sijoittamisen 14:ään Helsingin pörssissä noteerattuun yhtiöön. Nämä hyvin suuret yhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja niillä on mittavaa toimintaa ulkomailla:

”Tietoliikenneyhtiö Elisa. Yksi Suomen merkittävistä matkapuhelinoperaattoreista.
Energiayhtiö Fortum. Toimintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja laajemmin Itämeren alueella.
Teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira. Toimintaa 40 maassa.
Kaupan alan Kesko. Kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, toimii Valko-Venäjällä asti. Ilmoitti lokakuussa myyvänsä Venäjän-kauppansa.
Hissivalmistaja Kone. Globaali yritys. EU:n komissio langetti kartellisakkoja vuonna 2006.
Prosessiteollisuuden laitevalmistaja Metso. Globaali yritys.
Öljy-yhtiö Neste. Omistaa esimerkiksi 45 prosenttia perusöljylaitoksesta Bahrainissa.
Tietoliikennealalla toimiva Nokia. Satatuhatta työntekijää ympäri maailman, toistuvasti osallisena globaaleissa yritysjärjestelyissä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tehtaita mm. Venäjällä.
Lääketeollisuusyhtiö Orion. Päämarkkina-alue Suomi mutta tuotteita myynnissä yli sadassa maassa.
Finanssikonserni Sampo. Merkittävä pohjoismainen pankki.
Metsäyhtiö Stora Enso. Suomalais-ruotsalainen maailman mittakaavassa suuri paperin valmistaja.
Metsäyhtiö UPM-Kymmene. Suuri yhtiö on rönsyillyt myös biopolttoaineen valmistukseen.
Konepaja Wärtsilä. Toimittaa moottoreita ja voimalaitoksia ympäri maailman.”

”Tarkennetaan vielä, että Suomen pääministerillä on mahdollisuus itse valikoida, että hän saa tuottoa näiden yhtiöiden jakamasta voitosta ja niiden osakkeiden arvonnoususta.”

”Myöhemmin tässä jutussa Sipilä kertoo, että hän ei käytä tätä mahdollisuutta. Kansalaiset eivät kuitenkaan voi varmuudella tietää sitä.”

”Toinen mahdollisuus aktiiviseen sijoittamiseen kuoren kätkössä olisi valikoida Nordean rahastovalikoimasta haluamansa. Sijoittaja voi vaihtaa rahastoja kulloistenkin tietojensa ja arvioidensa mukaan.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634239-emme-tieda-mihin-yhteiskunnallisesti-merkittaviin-yhtioihin-paaministerin-varat-sijoitetaan

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Toimittaja pyytää sitten tarkennuksia Sipilältä ja päättää kirjoituksensa näin:
”Hän vastasi kysymyksiini avustajansa välityksellä:
– Sidonnaisuusilmoitukseni pohjalta pystytte joka hetki näkemään sijoitukseni. Mitään muuta epäsuoraakaan yritysomistusta ei ole.
Pyysin vielä tarkennusta, ja pääministeriltä toimitettiin vastaus:
– Mitään muita yritysomistuksia ei ole. Sidonnaisuusilmoituksesta selviää kaikki rahastojen kautta olevat omistukset, joiden sisältöön en voi vaikuttaa. Sisällöt selviävät pankkien julkisilta sivuilta.”

”Pääministerin mukaan erilaiset varainhoitajat siis päättävät, mihin varat sijoitetaan. Sipilän varat ovat vakuutuskuorten kätkössä, ja me olemme hänen vakuutuksensa varassa.”

Tämä siis Kansan Uutisissa torstaina 24.11.2016.

Kirjoitus julkaistu myös Nettisanomien Sipilän omistuksia koskevassa juttukokonaisuudessa.
http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html


Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Luuk. 6:37 

Ihmisellä ei voi olla mukava olo ilman omaa hyväksyntää.
Mark Twain

Se, mitä ajattelet itsestäsi, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä toiset sinusta ajattelevat.
Seneca

Se, mitä ihminen ajattelee itsestään, ratkaisee tai oikeammin viitoittaa hänen kohtalonsa.
Henry David Thoreau

Useimpia meistä opetetaan lapsesta asti kiinnittämään enemmän huomiota toisten ihmisten viesteihin kuin oman sisimpämme ääniin. Meitä rohkaistaan unohtamaan omat tarpeemme ja halumme ja keskittymään elämiseen toisten odotusten mukaisesti.
Nathaniel Brandon

(10) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Tammikuu. Anteeksianto





Lauantai 2017-01-07 N:o 1899 - TAMMIKUU 2017 - mobi

Pääministerin tervehdys KUVAT

Rakasta! Aforismeja LUE!

Suosittelemme. Hakkarainen LUE!

Terrafame-selvityksen puutteita LUE!

Puolet epäilee salaista agendaa LUE!

Fingerroosin rohkea persie KUVA

Harkimon jouluevankeliumi LUE!

Pääkirjoitus. Sipilän jääviys LUE!

VUOSIKATSAUS 2016

PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN TERVEHDYS YLESSÄ.



"Toivotan kaikille suomalaisille hyvää satavuotisjuhlaa. Juhlan teemana on yhdessä, joten toivon, että yhteenkuuluvaisuudentunne lisääntyy vuoden aikana. Teen kaikkeni sen eteen, että näin tapahtuu." 30.12.2016.



RAW VIEW

VALTIONPALKINTO LUE!

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Päätoimittaja Pertti Manninen YHTEYS

KUVAT: PERTTI MANNINEN



Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi. 
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23 

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 
Tammikuu. Rakasta itseäsi!





Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogiIlmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -



edellinen
-- seuraava
Maanantai 2017-01-02 - N:o 50

SIPILÄN SALAINEN AGENDA & FINGERROOSIN PERSIE


msn uutiset
MAANANTAI 02.01.2017 - IL: LUOTTAMUS SIPILÄN HALLITUKSEEN HORJUU - YLI PUOLET EPÄILEE SALAISTA AGENDAA.

"... yli puolet (56 %) epäilee, että hallituksella on salainen agenda eli hallituksen päätarkoitus on muuttaa yhteiskunnan valtarakenteita eikä korjata Suomen taloutta."

"Taloustutkimus haastatteli 1136 ihmistä internet.paneelissa joulukuun puolivälin jälkeen. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttia suuntaansa."

msn uutiset
MAANANTAI 02.01.2017

ILTALEHTI TORSTAI 22.12.2016 - MARIKA FINGERROOS NÄYTTÄÄ TAKAPUOLENSA - KATSO ROHKEA PERSIE!

"EI VIRHEMARGINAALIA".

msn uutiset - MAANANTAI 02.01.2017




Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli

HAPPY
NEW YEAR


Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.


Kuva Ylen Teema-kanavalta sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47. Pertti Manninen.


Lauantai 2016-12-31 N:o 1898 - JOULUKUU 2016 - mobi

VUOSIKATSAUS 2016

TAMMIKUU 2016
HELMIKUU 2016
MAALISKUU 2016
HUHTIKUU 2016
TOUKOKUU 2016 - ELOKUU 2016
SYYSKUU 2016
LOKAKUU 2016
MARRASKUU 2016
JOULUKUU 2016


Arkistokuvia 7 vuoden takaa:
12 kuvaa vuoden lyhimpänä päivänä 2009. KATSO!

ARKISTO 2005: "VIIMEINEN TALOUSARVIO" LUE!

VUOSIKATSAUS 2016. KUVAVALIKOIMA. VALITSE!




VUOSIKATSAUS 2016

TAMMIKUU 2016
HELMIKUU 2016
MAALISKUU 2016
HUHTIKUU 2016
TOUKOKUU 2016 - ELOKUU 2016
SYYSKUU 2016
LOKAKUU 2016
MARRASKUU 2016
JOULUKUU 2016



RAW VIEW

 

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Päätoimittaja Pertti Manninen YHTEYS

 

KUVAT: PERTTI MANNINEN




Torstai 2016-12-29 N:o 1896 - JOULUKUU 2016 - mobi

JOULUKUU 2016. PÄÄKIRJOITUS.

PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ EI OIKEASTI HALUA KARISTAA JÄÄVIYSEPÄILYJÄ HARTEILTAAN.

Niin kauan kuin pääministeri Juha Sipilä haluaa salata omistuksensa VAKUUTUSKUORIIN, niin ei ole mahdollisuutta selvittää onko hän jäävi osallistuessaan päätöksiin valtion rahojen myöntämisessä erilaisille yrityksille. Tämä Terrafame-case oli joko vahinko tai sitten koepallo tuleville suunnitelmille ja toiminnoille.

Ohessa Kansan Uutisten kirjoitus "Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan" (KU Johan Alén 24.11.2016 10.30), josta jääviyskohu sai alkunsa ja jonka kohun Sipilä käänsi tarkoituksellisesti pois tästä ydinkysymyksestä kauhealla metelillä. Meteli näyttää uppoavan ainakin kannattajiin.

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulukuun seitsemäntenä 2016.

http://www.nettisanomat.com/2016/12/07/etusivu.html

JOULUKUU 2016. Lauantai 10.12.2016

Ykkösaamu la 10.12.2016 Vieraana on pääministeri Juha Sipilä. Juontajana on Seija Rautio.

Linkit ja artikkelit

http://areena.yle.fi/1-3062582

Tuntia aikaisemmin: Ensimmäinen kommentti Uudessa Suomessa tänään 10.12.2016 09:08 julkaistuun artikkeliin Juha Sipilä avaa omistuksiaan: ”Mitään osakeomistusta ei ole piilotettuna mihinkään”

Mika Peltokorpi 
10.12.2016 09:44
Ei kai rahastoissa olekaan suoria osakesäästöjä. Siksihän ne ovat rahastoja. Jos Sipilän vakuutuskuorissa omaisuus on sidottu parin yrityksen osakkeisiin, voi jääviys silti syntyä. Rahaston arvo kasvaa kyllä osingon laukeamisen verran ajallaan. Etenkin, jos Sipilällä on joustava mahdollisuus vaihtaa säästökoriin sisältyviä rahastoja ja/tai osakkeita.

Oletetaanpa vaikka, että Sipilän kaikista sijoituksista 50% olisi tällä hetkellä sidottu Venäjä- ja kaasu-rahastoihin. Voisiko tällainen seikka silloin selittää Sipilän yhtäkkistä innostusta edistää Barentsin meren kaapelia ja Nord Stream II:a?

Esitetty asetelma on toki hypoteettinen, koska Sipilä ei vakuutuskuorensa sisältöä ole avannut. Mutta kysymys on aiheellinen vaikka salkun sisältö olisi muunlainen: vaikuttavatko Sipilän sijoitukset hänen toimintaansa pääministerinä?

12 tuntia myöhemmin: Viimeinen (yhdeksäs) kommentti: 

Markus Vuorivirta 
10.12.2016 23:00 
Minua nyt kiinnosta pisaraakaan hänen osakekuorensa sun muut ketkuilut. Mutta mielenkiintoinen ajankohta. Onkin nuo kuntavaalit lähestymässä. Yhtäkkiä tuli ministereillekin ainakin hetken ajaksi jonkin sortin omatunto. Alkaa kaikenmaailman selittelyt. Nyt on tämä "katumis"-rooli. "Myönnetään" miten ollaan heikko ihminen ja ei "mulla" ole mitään salattavaa koskaan ollut. 

Höpöhöpö. Läpinäkyvää pakastimenkylmältä koijarilta. Sääli vain, että kunnallisvaalien jälkeen on vielä pari vuotta aikaa ruoskia maan köyhimpiä. Muita ruoskittavia kun ei nykykykyhallituksella tunnu olevan. Sellaiset talkoot mihin "kaikki" (paitsi hyvät veljet) osallistuu. 

Hallitus, mikä pitää tahallaan yllä työttömiä kohtaan vihapuheen lietsontaa, samaan aikaan kun suitsitaan maahantulijoita kohtaan vihapuhetta. Viedään köyhiltä lääkkeet, että säästetään viisi miljoonaa, samaan aikaan kun lapioidaan maahan tunkeutuville tulokkaille miljardi tuosta vain mitään kyseenalaistamatta. Katos kun ollaan allekirjoitettu jotain ihmisoikeusjuttuja (eikö ne allekirjoitukset suomalaisia koske?).

Oikea jing ja jang-hallitus. Saisi ottaa sen tunkkinsa ja painua mäkeen...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/210016-juha-sipila-avaa-omistuksiaan-mitaan-osakeomistusta-ei-ole-piilotettuna-mihinkaan

JOULUKUU 2016. Lauantai 10.12.2016

JUHA SIPILÄ YLEN YKKÖSAAMUSSA TÄNÄÄN: "En ole ikinä lukenut tätä raporttia. Minulla on muuta tekemistä".

Kahden minuutin katkelma Ylen radiouutisista 10.12.2016 klo 12:

Uutisten lukija
Sipilä myönsi, että hänen mielessään on käynyt ajatus myös siitä, että hinta pääministerin asemasta on ollut liian kova

Sipilä
Kyllä mä sitäkin olen miettinyt moneen kertaan, että ellei tässä tehtävässä olis niinku suurempi näky isompi visio siitä että minkä vuoksi tätä tekee niin varmaan olisin jo sanonut että pitäkää tunkkinne

Rautio

Ette kuitenkaan sanonut

Sipilä
En koska se iso visio ohjaa se että ett haluan että hyvinvointiyheiskunta Suomessa pelastuu ja eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä ja tiedän että meillä on nyt siihen oikeat lääkkeet olemassa ja haluan olla viemässä tämän projektin maaliin saakkka

Uutisten lukija
Sipilä sanoi että hän on turhautunut myös siihen että on useasti joutunut avaamaan tietoja sijoituksistaan
Sipilän mukaan hän ei voi enää avoimempi asiassa olla Sipilältä kysyttiin muun muassa Nordeaan tehdystä rahastosijoituksesta

Sipilä
En pysty sitä tarkemmin kuvaamaan sen sisältö vaihtuu kuukausittain ja ja siitä päättävät ne jotka sitä rahastoa hallinnoivat ja siitä tulee joka kuukausi raportti ja sen raportin voi toimittaja ja kuka tahansa lukea ja olen laittanut sinne sivuilleni myöskin linkin siihen helpottaakseni tätä ja ollakseni täysin avoin siinä avoimempi en oikeastaan voi olla 

Rautio
Eli miten te seuraatte mitä näissä sijoitustuotteissa instumenteissa tapahtuu 

Sipilä
En mitenkään

Rautio
Edes tämän raportin välityksellä

Sipilä
En ole ikinä lukenut tätä raporttia

Rautio
Miksi ette

Sipilä
Minulla on muuta tekemistä

Uutisten lukija
Näin päämisteri Juha Sipilä Seija Raution haastattelussa
Ruotsin työmarkkinajärjestöt eivät halua antaa Suomelle suoria neuvoja Suomen palkkamallin luomiseen.

Kahden minuutin äänivideo:
Nettisanomat 20161210 sipilä omistus yle uutiset
Katkelma ylen radiouutisista, jossa kerrotaan pääministeri Juha Sipilän Ykkösaamun haastattelusta. Sipilä ei kertomansa mukaan seuraa ollenkaan omaisuutensa hoitoa Nordeassa. Hänellä ei ole aikaa lukea mitään raportteja. Haastattelijana. Seija Rautio.

https://youtu.be/QEY6wzq8cIo

JUHA SIPILÄ YLEN YKKÖSAAMUSSA TÄNÄÄN: "En ole ikinä lukenut tätä raporttia. Minulla on muuta tekemistä".

Joulukuussa 2016

ARKISTO SYKSYLTÄ 2015. "TOISENLAINEN SIPILÄ".

SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.



SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. ILTALEHTI, ILTA-SANOMAT. LÖÖPIT.

Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Espoo. Leppävaara. CELLO. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.

http://www.nettisanomat.com/2016/12/10/etusivu.html




2015

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.



HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

KUVA: PERTTI MANNINEN PÄIVÄMATKALLA HELSINGIN KAMPISSA TIISTAINA 21.04.2015 16:14 ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYYN TUTUSTUEN ATENEUMISSA JA VANHEMPIEN HAUTAA KEVÄTKUNTOON LAITTAEN MALMILLA.


Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta!

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!
 

ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.


PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".



Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 


"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!
 
Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/
2007/04/04/etusivu.html

Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT


"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm
Arkisto 2001.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth


SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.


http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm


 

 

HELSINGIN SANOMA - helsinginsanoma.fi - 2017/01/22 - Petteri Orpo: "Autokauppa on hyytynyt ... toimintatapoja pitää hieman kehittää" KUVASARJA - Donald Trumpin uudistukset KUVASARJA "Hyvää. Mut ei tää Jaloviinaa voita." Ville Haapasalo - KUVA: Anne Bernerin esitys: HE HYÖTYVÄT, HE KÄRSIVÄT - Arkistokuva: Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kahden herran palvelija. Tapaus Kaisa Mäkäräinen. Vuonna 2013 ja nyt 2017. - Pääministeri Juha Sipilän miljoonaomaisuus pörssiyhtiöissä - PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN TERVEHDYS YLESSÄ. - Kokoelmasta RAKASTA. Tammikuu - ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2017 - Happy New Year elokuvasta Kultakuume. - Arkisto. Uuden vuoden aattona 31.12.2005 äänitetty Seppo Konttisen viimeinen Talousarvio-lähetys. - Seppo Konttinen, Yle - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - Sunnuntai 22.01.2017 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

2017, Petteri Orpo, autokauppa, liikenneverkkoselvitys, toimintatavat, Donald Trump, uudistukset, kuvasarja, Ville Haapasalo, Anne Berner, Kaisa Mäkäräinen, 2013, pääministeri, Juha Sipilä , tervehdys, Talousarvio, Seppo Konttinen, Yle, 2005

N:o 1902 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2017-01-22 ja 2017-01-25, nettiin 2017-01-25 17:04, linkkejä 2017-01-25.
Mobiversion etusivulle: http://www.nettisanomat.com/mobi/etusivumobi.html
 

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
VUOSI 2016.

 

tammi 2016 helmi 2016 maalis 2016 huhti 2016 touko 2016 kesä 2016 heinä 2016 eio 2016 syys 2016 loka 2016 marras 2016 joulu 2016
nettisanomat.com
19302 39474 41975 43396
42935 36036 36584 35703 36213 41350
39209 40621
viikkosanomat.fi
17895 19716 17183 23688 22350 19917 19709 19669 19387
22747 21173 21876
12.fi
14696 9150 8376 10216 11159 11038 13708 9303 9240
12298 11579 12868
sanomanetti.fi
12054 11682 10280 11532 13596 12521 13880 13445 13445*
13445*
13563
15060
hs27.com
4939 6011 6143 7261 5933 5308 6047 6452 5739 6191 5794 5824
sanomapark.fi
4897 4684 3199 5281 5755 5516 5952 4752 4946 6579 5556 4679
helkinginsanomat.com
4748 3687 4051 4638 4638* 4563 4266 4746 4557 4907 4443 4641
viikko.fi
4114 3986 4552 4196 4196* 4097 4221 4582 4268 5281 4558 4780
sanomatori.fi
3654 3546 2662 3895 4261 5299 5415 5287 3765 5651 4741 4566
nettimobi.com
3367 2407 2903 2700 2601 1948 1977 1630 1702 1945 1653 1720
sanomahouse.fi 2852 2710 2366 2711 3166 2427 2618 2878 2839 3201 2384 2658
nettilehti.com
2297 1669 1508 1718
1711 1919 2287 1868 1779 2337 2275 2269
sanomaa.com
2249 1974 2016 2050 1726 2270 2138 1837 1797 1809 1522 1708
hs24.mobi
1750 1978 1752 1738 2223 1935 2291 1733 1840 2178 1980 1941
helsinkisanomat.info 1714 1898 3363 3564 3207 3207* 4214 3304 3014 2603 2329 2975
wincapita.fi
1567 1359 2009 2443 2736 2622 2479 2028 2043 2486 2848 3148
week.fi
1566 1179 497
309
373
297
337
311
3640** 421 375 303
fy.fi
1273 1616 1155 1364 1502 1408 1505 1445 1662 1427 1168 1297
shit.fi
1254 1170 937
848
802
748
809
740
843
862 771 818
sanomasampo.fi
1110 882 1169 912 900 970 1019 892 1375 1353 1134 1354
vuosisanomat.fi
936 847 1108 1018 930 928 998 920 1292 1295 1132 1281
kuvaviikko.fi
924 723 939 840 877 821 887 759 1231 1232 1040 1134
nettimobi.fi
910 817 832 726 730 717 731 651 895 849 601 761
sanomadigi.fi 901 972 1191 1642 1634 1542 1498 1344 1298 1287 1039 1138
sanomaviikko.fi
801 647 890 738 736 775 797 700 1121 1157 957 949
kuvasanomat.fi 776 1464 2064 4092 4024 4321 3917 4004 3883 4153 3778 4249
vuosi.fi
742 744 988 801 819 856 878 880 1083*** 1123 879 945
n1.fi
720 591 756 702 676 674 682 614 898 922 767 801
hesansanomat.fi
669 607 703 708 719 690 756 616 872 893 718 764
let.fi
669 594 525 511 516 503 523 439 584 560 482 475
kuvala.fi
622 582 650 680 642 642 676 601 835 803 679 711
iske.fi
620 565 567 677 637 629 683 568 678 755 634 649
keskiviikko.fi
596 573 660 669 747 709 763 684 1025 1019 931 922
venus.fi
573 582 622 674 679 609 789 580 674 771 595 586
helsinki-areena.fi
568 514 447 601 586 593 654 451 713 696 551 562
elama.fi
549 552 593 671 649 592 726 630 785 814 645 686
sanala.fi
533 485 630 666 639 622 674 568 733 806 608 702
raw.fi
516 496 502 570 587 565 616 547 702 741 550 670
12tori.fi
481 595 434 564 504 458 559 377 476 710 619 580
sanat.fi
477 475 459 489 586 518 563 465 656 679 616 674
sanonet.fi
476 512 497 433 406 383 429 386 399 427 306 327
maanantai.fi
471 478 467 556 582 527 593 501 663 635 494 556
infoinfo.fi
464 549 552 610 625 597 708 634 753 707 529 566
tiistai.fi
443 489 511 470 522 482 508 450 536 506 443 462
pappa.fi
430 452 516 549 562 498 554 447 593 564 475 497
kansalaistori.fi
412 423 358 373 417 400 426 357 419 375 298 329
sanomo.fi
405 357 373 468 488 470 465 396 485 477 393 407
iltaset.fi
382 335 474 505 521 498 529 442 533 521 464 460
suomisanomat.fi
375 412 457 547 513 329 539 469 524 547 417 789
mobisanomat.fi 332 334 357 334 356 346 380 309 370 343 292 274
mummi.fi
330 414 372 444 389 373 415 352 448 376 320 335
eduskuntatalo.fi
296 252 295 409 425 431 455 422 479 461 400 392
gagarin.fi
293 295 333 437 463 402 457 390 478 434 372 349
per.fi
254 254 1113 282 321 306 336 268 364 327 257 246
muistamo.fi 107 151 137 141 184 184 196 165 182 154 148 192
Tarkistus 2016-03-24 126351                      
2016-04-06   139910 140468                  
kirkuva.fi     29 115 160 196 207 191 218 204 231 290
sanomamarkkinat.fi     61 187 239 256 279 262 335 277 235 234
sanomanet.fi     127 226 253 245 297 248 295 269 287 242
2016-04-06     140685                  
hs24.xyz         293 444 1172 320 373 848 454 570
2016-09-29               146012        
2016-10-09                 152975      
* edellisen kuukauden luku                        
2016-11-09                        
sanomamobi.fi                        
2017-01-08                        
thailand.fi     43 265 242 250 245 200 242 179 212 207
apumiehet.fi 106 99 138 186 243 175 192 236 256 207 157 172
sanoraama.fi                   144 975 640
2017-01-08
**oikea luku 364
***oikea luku 1134
                    155035  
2017-01-16                       162881
erika.fi                        
ennustamo.fi                        
faktaamo.fi                        
fotomo.fi                        
infomo.fi                        
sanaamo.fi                        
harkimo.fi                        
knummi.fi                        
siivo.fi                        
sanomakonserni.fi >>> sanomatori.fi                      
helsinginsanoma.fi >>> sanomatori.fi                      
aleksiskivi.fi                        
sanomaatti.fi                        
korjaus sanomanetti.fi                 13445* (12510) 13445* (15730)    
sanomanetti.com >>> sanomanetti.fi - sanomamags.com >>> sanomatori.fi - sanomatori.com >>> sanomatori.fi

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
VUOSI 2014, alkuvuosi 2015 - loppuvuosi 2015


2006

Arkisto. Uuden vuoden aattona 31.12.2005 äänitetty Seppo Konttisen viimeinen Talousarvio-lähetys.

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006


Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.


Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni.

Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin  sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä.

Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa.

Keskiviikkona 04.01.2006. 
Pertti Manninen.

 

Vaikea kuva

 
 

 





$ $ $

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

 

Talousarvio.
Seppo Konttinen. 
Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Kuuluttaja
… kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa Seppo Konttinen

Konttinen
Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeen

Tässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille

Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen

pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa

mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka

Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä 

mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näin

Euroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt 

siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi että

Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja 

samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavat

Mutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92 

Koivisto

On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnasta

tämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin

päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa

eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle

Konttinen
Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussa

hän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on

Haavikko
No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies 

aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin

ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa 
on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissä

ja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa

ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittava

ei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu

kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla

oisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa

Konttinen
Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseen

Haavikko
Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajan

mutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna

ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin

ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää 

en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tulee

minä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse

Konttinen
Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinille

katsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun

muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että 
hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää 
siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaan

kauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että 
mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista 
hän vastasi 

jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94 
mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja 
siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja

tämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi 

no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneista

ja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat

muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin 
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi 
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi

ja itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että 
se ei toteudu aikataulussa 
kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan 

ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään 

muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että 
se ei edistä tätä asiaa 
ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydin

 

mutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista

Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun

ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi 
ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meille

työllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta 

mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että 
jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja 
vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen 

ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän 
eroaa jos ei liitytä EU:hun 

ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin 

jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia 
siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia 
huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

 

tämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa 

se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen

ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista 
valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisi

tällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja 

ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavalla

ja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että 
liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan
voikos sen paremmin sanoa

6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee

Kaalikoski
Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljon

siinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista

Konttinen
Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksi

Kaalikoski
No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo 

Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta Suomessa

Konttinen
Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaan

veronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt 

ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiin

hän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista 

moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli 

mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sitten

Pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa 

jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia 

johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta 

lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio 

oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä 

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi 

vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille 

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille 

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että 

kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

EU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä 

jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla 

päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään 

nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio 

nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin 
(viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen).

Kuuluttaja
Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen

Välikuulutus
Radio peili

Kuuluttaja
vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi …

Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 20.05.2004:

"Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit."

Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: "jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän."

Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat :
Pankki oli matkalla kohti loppuaan -  Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki -  Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos -  pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP -  Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy -  Suomen Yhdyspankki -  Unitas Oy -  roskapankki -  susipankki --  suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt  - silloin -  helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho -  iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa -  syksyllä sitten vuonna 91  - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki -  jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös -  björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91  - unitas oy -  liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki  -  pankkitukisitoumus -  matti rudanko.

Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin!
Nettisanomat torstaina 20.05.2004.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 17.10.2002.
 
Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias  Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.

"Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.
Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."
Nettisanomat torstaina 17.10.2002. 

Lue myös!

Nettisanomat 22.09.2005.

 
Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat. 
Nettisanomat 22.09.2005.

Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005:

http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivu.htm

 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 


Sivun alkuun!


Nettisanomat-sivuston rinnakkaissivustona (sivut 07.01.2017 - 25.02.2017) nettiin maanantaina 2017-03-06. (Kuvat linkkeinä).
Nettisanomat-sivuston rinnakkaissivustona (sivuja 1999 - 2021) kuvaviikko-sivustosta nettiin sunnuntaina 2021-01-24.